17. tammikuuta 2016

Kht Täysikuun ja Lauran tallin kisat 16.1.16

En minä nyt sentään itse niitä esteitä hypännyt, mutta kameraa tuli käytettyä ja kepillä ratsastin pari kertaa lämppäalueen ympäri.
(C) Jalla
Tänään (tai eilen, postauksen julkaisuajasta riippuen) olin käväisemässä Jallan kanssa Kht Täysikuun ja Lauran tallin yhteiskisoissa. Koska en mielelläni kilpaile, tulin vain kisahoitajaksi ja seuraksi kun Jalla veteli 30-40cm ja 50-60cm radat Svetlanalla. En kuvannut yhtä paljon kuin aiemmissa kisoissa, koska loppuen lopuksi en tee niillä kuvilla muuta, kuin kulutan tilaa koneeltani. Yritän nykyisin hiukan rajoittaa, jotta kuvien läpikäynti olisi nopeampaa.
Päiväni alkoi käyntiin varttia yli yhdeksän ja lähijunani Espooseen lähti Leppävaarasta 10:31. Espoossa menin Jallaa vastaan, ja aloitimme mapsin avulla kisapaikan etsimistä. Olimme hiukan ajoissa, ja paikalla oli vain muutama muu osallistuja meidän lisäksi. 
Porukkaa alkoi ilmaantua ajallaan ja lopulta esterata oli ihan täynnä läpikävijöitä. Ensimmäinen luokka alkoi kahdeltatoista, jolloin paikat alkoi jo näyttääkin ihan täysiltä. Vetelin Svetlanalla hiukan lämppäalueella esteitä, ja pyysin muilta lupaa kuvata heidän hevosiaan. Tapasin myös Serafinan (?), en muistanut nimimerkkiä kysyä, mutta skh-foorumilla hän ainakin pyörii tuolla nimellä. Kht Skatholm saattaa kuullostaa tutummalta, vaikkakin tallin nimi on viimeaikoina vaihtunut Kht Winchesteriksi, jos oikein olen kaiken ymmärtänyt. 
Ensimmäisestä luokasta Jalla ei sijoittunut, vaikka rata menikin omasta mielestäni loistavasti. Mie sitten katselin ympärilleni ja kuuntelin mitä ihmiset puhuivat. Ennen seuraavan luokan alkamista tutustuimme Kultatallin omistajaan (löytyy Instagramista kyseisellä nimimerkillä). Saimme myös ratsastaa muutamalla hänen hevosistaan.
Jalla ratsasti 50-60cm luokassa ensimmäisenä, eikä sijoittunut siinäkään, vaikka mielestäni hän ratsasti tämänkin radan hyvin. Kävimme muutamissa väleissä katselemassa myyntipöytiä, ja lopulta kävin ostamassa Serafinan pöydästä yhdet suitset aika spontaanisti. Taidan olla addiktoitunut Wiliin kun sen päätä on tullut hiplailtua niin paljon että osasin valita millilleen sopivat suitset olympialaisilla kuolaimilla. Kun kotona illalla kokeilin suitsia myös kekseneräiselle talliin tulevalle hepolle, ne mahtuivat myös sille. Aika kiva, aika kiva. Suitsissa on säädettävä poskihihna.
Jalla taisi ostaa yhdet pinkit kuolaimet Svetlanalle saadessaan ajatuksen että voisi tehdä tammalle alaturpikselliset suittet.
Svetlana kuulemma mulkoili tässä kohdassa ruusukeponoille.
Luokkien välissä siirryin muiden ihmisten seuraan ja katsoin kun kouluratsastusluokkaan osallistuneet harjoittelivat, ja innostuin lopulta lainaamaan ponia ja ratsastin jotain epämääräistä kokeillen kouluratsastusliikkeitä ja tyylejä. Koska kisat olivat sisätiloissa, olin sukkasilteni kovalla alustalla. Se johti siihen että nilkkani tärähteli jatkuvasti, joten esteiden hyppääminen sattui, ja kouluratsastus sattui joiltain osin jalkapohjiin. Sain kehuja tyylistäni, mutta saa nyt nähdä. Miun yksi toiveistani tulevaisuudelle olisi ratsastaa puhdas koulurata omalla tekemälläni kouluratsulla kisoissa. Saas nähdä, tarvitsen valtavasti valmennusta ymmärtääkseni edes kouluratsastusohjelmaa. 
Kisat oli aluksi aika kiusallisen oloiset, ja kaikki olivat jännittyneitä ja hiljaisia, mutta ajan myötä tunnelma rentoutui ja ihmiset alkoivat nauraa ja volyymi alkoi nousta. Jalla osallistui vielä kouluosuuden jälkeisiin ponileikkeihin, jolloin vetelin hyvin motivoituneena ja osaavana koulu- ja estevalmennuksia. En ole koskaan pitänyt valmennusta, vain rentoja ratsastustunteja Minkalle ja Jallalle joissa me keskustellaan ja ratsastaja saa aikalailla päättää mitä tekee. Ei näitäkään voinut pitää valmennuksina, mutta what evör. Hauskaa se silti oli, ja sain ehkäpä uuden kaverin joka - ylläri pylläri - on miuta taas kerran vanhempi. Toivon vain, etten vaikuta ihan hirveältä kakaralta heidän mielestään. 
Buffassakin käytiin ostamassa mokkapalat, ja ikinälkäinen Jalla osti vielä pizzaa siihen päälle. Mielestäni kisat olivat loppuen lopuksi ihan tosi kivat, ja toi mukavan fiiliksen kisakauden aloittamiselle vuodelle 2016, vaikka en itse kisannutkaan. Mutta ehkä mie vielä tänä vuonna uskallan osallistua joihinkin kisoihin ihan radalla saakka. 
(C) Jalla
 Kuitenkin tässä "varjon" pestissä on ihan kiva elää. Jalla sijoittui ensimmäiseksi ponileikeissä ja sen jälkeen aloimme hetken päästä pakkailemaan kamoja ja lähdimme junailemaan tiemme koteihimme. 
Kiitos kaikille jotka piditte miulle seuraa, ja erityisesti Jallalle joka järkkäs miut mukaan. On noissa kisoissa ihan kiva pyörästä kun niistä saa aimoannoksen motivaatiota lisää jatkamaan.

1 kommentti:

  1. Kivoja kuvia, varsinkin kun Svetlana mulkoili ja viimeinen kuva <3

    VastaaPoista

Otan mielelläni vastaan kommentteja, ja vastailen kysymyksiin jos niitä tulee. Muistathan asiallisen käytöksen.