22. joulukuuta 2016

Olen yhä mukana!

Aupa, olen yhä täällä!

Ei, en ole vielä lopettanut tai kuollut mihinkään. Blogia ei olla hylätty tai keppihevosia unohdettu. Nyt syksyllä on vaan ollut vähän kaikenlaista ja sit ei oo ollut mitään syytä päivitellä, paitsi jatkuvaa "kuulumisia" "olen elossa" "en ole vielä lopettanut". Oikeasti viimeisen kahden vuoden ajan postaukset ovat sisältäneet vain tyhjänpäiväistä selostusta siitä kuinka olen elossa. Älkää vielä peljätkö, tästäkin tulee ihan samanlainen postaus. Jippii!

Jos joku on muistanut minua ja pohtinut, että olenko enää mukana piireissä, niin olen. Heikosti, mutta olen. Tällä hetkellä valmistan yhtä mustaa karvakoulukasaa myyntiin, ja siitä tulee ilmoitus Instagramiin, @kaarentalli, ja tänne blogiin, sekä ehkä foorumille. Hepo on tehty samalla kaavalla kuin Rasu, joka muuten lähettää terveisiä. Toin sen inspiraationlähteeksi huoneeseeni ja nyt sitä inspistä ja motivaatiota alkaa itseasiassa jopa tulla. Olisi mahtava saada tämä blogi pyörimään ja myyntitoiminta sen mukana. Olisin semmonen käsityöläishiirunen ruudun takana postailemassa siitä miten hevoset valmistuu. (ei onnistu) Mutta haaveilla saa.

Päivitin taas vähän sivuja, esim. oma esittelyni sai taas uudet kuvat ja selostukset joita voitte käydä tutkailemassa.

Eipä tainnut muuta olla. Taas roskapostaus, mutta pakko oli ilmoittaa kansalle ettei tätä paikkaa olla ainakaan vielä hylätty!

12. syyskuuta 2016

Vanirin kampaamokokemus ja kuulumisia

Entisestä postauksesta on 3kk, pitäisi ehkä hiukan päivitellä
Kesäloma tuli ja meni, koulut ja harrastukset alkoi ja arkirytmi tuli takaisin. Itselläni on syksyn tullessa pudonnut pois pianotunnit ja en ole tehnyt taaskaan elettäkään keppihevosien suuntaan, paitsi Vanirin harjapäivityksen. Mitä tein kesälomalla? Istuin huoneessani 6 ja puoli viikkoa. Miten meni nyt noin omasta mielestä? #goals Terveellinen elämä? Onnistunut erinomaisesti.

Mitä teit ne muut 3 ja puoli viikkoa? Olin juhannuksen to-su kaverin mökillä, osallistuin Helsinkipriden muutamiin nuortenjuttuihin ja sinne kulkueeseen lauantaina, osallistuin myös Hankopriden kulkueeseen viikonloppureissullani Poriin, ja menin pe-su reissulle Tukholman prideen, kävin vierumäen yleisurheiluleirillä ja näin sitten muutaman kerran jotain kaveria. Keppihevostelua kerran koko kesäloman aikana Sokerin ja Jallan kanssa.
On kuitenkin hyvä osata laittaa aivot lomamoodille ja olla ihan rentona. Seiskan kevät otti sen verran koville ja univelkaa jäi joka yöltä ainakin 2h, että loma oli ihan tosi positiivinen asia. Nyt koulut on alkaneet joskus kuukausi sitten, ja uuden opetussuunnitelman ansiosta on ollut paljon helpompaa ja rennompaa kaikki herääminen ja virkeämpänä oleminen (itselleni).

Keppihevosiin aihetta vaihtaen. Vanirille tein suuren harjanmuutoksen. Vanhoja, jo päässä olleita materiaaleja hyödyntäen pituutta lähti kaksi kolmasosaa ja edellisen rivin viereen muodosui toinen rivillinen tukkaa tuuheuttamaan. Se onkin ainoa asia mitä olen jaksanut tai halunnut tehdä keppihevosten parissa. Kaiketi tää harrastus alkaa olla ohi miun kohdalta, mutta ajattelin silti yrittää pysyä mukana, tosin hiljaisessa varjossa eläen.
Vanirin uusi tukka
Vanirille olen ajatellut myös vaihtaa silmät. En tiiä tuleeko pysymään heroina vai teenkö perus kokomustat. Priistä ja Turasta olen ajatellut hankkiutua eroon, tyyliin heitän komeroon ja pidän siellä kunnes joskus vanhempana heitän kassillisen niitä vanhoja hevosenpäitä roskikseen. En aio luultavasti tehdä itselleni uusia hevosia, paitsi Pirun sitten joskus kun sen aika koittaa ja olen valmis ottamaan riskin. 
Edelleen yritän aloittaa sujuvampaa myyntitoimintaa, ja uusi myyntihevosehdokas onkin jo ompeluvaiheessa. Kokeilen josko Rasun kaavasta voisi kehkeytyä muitakin koneja.
Ehdotelkaas erilaisia hevosia joita voisin toteuttaa myyntiin.
Miulla ei oikeastaan ole muuta uutisoitavaa, kun ei ole tosiaan mitään tullut tehtyä keppihevospuolella. Laitan vielä yhden kuvan Vanirista instagramiin ja uutisoin sinnekin. Milloin kirjoitan taas postausta? Luultavasti sitten kun jos joskus innostun saamaan sen myyntihebolin valmiiksi tai sitten jos ratsastaisinkin jollain hevosella.

19. kesäkuuta 2016

Asukkaiden sivut nyt julkaistu

Jos ette ole asiasta vielä lukeneet, niin tallin sivut siirtyvät tänne blogiin.
 Joku teräväsilmäinen on jo saattanut huomata, että ylös on ilmaantunut uusi palkki, jonka nimi on "Asukkaat". Sieltä löydätte jokaisesta hevosesta kuvan, jossa lukee hevosen nimi. Kuvaa painamalla teidän pitäisi päästä näkemään hevosen sivut. Sivuilla on 5-6 kuvaa hevosesta sekä perustiedot. Jos huomaatte jostain puuttuvan tietoja, ilmoittakaa miulle. 
Tiedän että hevosen nimen vaihtaminen herättää ihmisissä paljon erilaisia ajatuksia, kuten itsessäni. Päätin kuitenkin joka päivä ajateltuani vaihtaa Rasun kokonimen vain Raasuun. En kuitenkaan olisi tyytyväinen mihinkään muuhun. Onhan se aika tylsä ja tavallinen oikea nimi josta väännetään melkein sama lempinimi. En ole muualla kuin täällä blogissa sitä kokonimeä ilmoittanut, ja senkin päätin vasta jokunen päivä sitten. Jos muuten tuolla bloggerin postausilmoituksissa on monta kertaa Rasusta kertova postaus esillä, niin se johtuu siitä että jouduin muutaman kerran käydä siellä tekstissä kurkkaamassa tietoja ja muokkaamassa yksi aika oleellinen virhe.
Alan tässä sitten suunnittelemaan seuraavia siirtojani, ja olenkin jo suunnitellut ommeltavia hevosia. Blogin aktiivisuutta yritän ylläpitää, onhan se parantunut alkuvuodesta. Kuitenkin sen verran ilmoittelen, että saatan olla juhannusviikolla ke-su poissa, ja sen jälkeisellä Pride-viikolla 27.6 - 3.7 voi olla etten myöskään ole yhtä aktiivinen, koska osallistun muutamiin tapahtumiin. Kuitenkin jossain vaiheessa kesälomaa ollaan vielä suunnittelemassa tapaamista Sokerin ja Jallan kanssa.

18. kesäkuuta 2016

Peikko-raasu "Rasu"

Älkää kysykö mielikuvituksettomasta nimestä + Jalla oli sanaa "Ruskametsä" vastaan
 Jaa, kymmenen päivää sitten mie laitoin sen sneak-peek postauksen esille, mutta vasta nyt julkaisen hevosesta enemmän kuvia, vaikkakin olettekin jo nähneet julkaisuja asukista Instagramin puolella. Syy miksi pitkitin postauksen tekoa, oli se, etten vain keksinyt hyvää kokonimeä, joten päätinpä vain nyt sitten kirjoittaessa tuon Peikko-raasun repäistä esille. Laitan tuohon alas basic infot.
Nimi: KT Peikko-Raasu
Kutsumanimi: Rasu
Rotu: suomenhevonen
Skp: ruuna
Ikä: 11 (synt. 8.6.2005)
Väri: Rautias, päässä läsi
Painotus: koulu- ja yleisratsu
Tekijä: Tuuva, Kaaren talli (8.6.15)
Kasvattaja: ?
Isä: Jääkristalli  Emä: ?
Luonne: Rasu on rauhallinen ja ihmisystävällinen, mutta silti eloisa ja kiinnostunut ympäristöstään. Se ei säiky useimpia asioita, mutta yllättävät paukahdukset saavat sen nostamaan päätään. Kaikki toimenpiteet onnistuvat ilman kummempia ongelmia, ja Rasu seuraa hoitajansa puuhia kiinnostuksella. 
Rasulla on miellyttävät askeleet ja se kuuntelee ratsastajaansa hyvin, ja on herkkä ratsastaa. Se saattaa silti jumittaa jos ratsastaja alkaa kiskoa ohjista ja paukutella kylkiin sekavilla ohjeilla. Rasu hyppää myös esteitä, mutta ei niin hyvin. Yleensä hypätään ratana korkeutta 50-60cm korkeimmillaan. Se ei kiellä, mutta joskus moottori hiipuu ennen hyppäämistä, jolloin se saattaa pysähtyä ja tallustella esteen ylitse.
Rasu rakastaa rapsuttelua ja halailuhetkiä. Se tykkää huomiosta ja rauhallisista äänistä. Jos sen ympärillä aletaan riehua tai kiljua, se saattaa ruveta luimimaan ja muuttuu kireäksi. Rasu on erityisvarovainen lasten kanssa, ja sillä onkin aika isot kaviot.
 Rasu on ensimmäinen hevoseni jolla on tällainen upotettu merkki. (Olen aiemmmin tehnyt valkopään, joka ei ollut kyllä erikoisen hieno) Sen kangas on samban tapaista kangasta Mammantuvasta, kirkkonummelta. Valkoinen kangas on velboaa Ruotsista, ja siihen on laitettu tukikangasta Eurokankaasta. Lanka on Dropsin Andesia Karjaalta. Silmät ja sieraimet ovat nahkaa, ja ne on liimattu kiinni kangasliimalla, jonka ostin Sinellistä.
Rasu on vähän vino, kuten kuvasta näkyy, mutta mielestäni se vain korostaa sen persoonallistuutta ja saa sen symbaattisemman näköiseksi. Rasun tekemisessä kesti 20 tuntia, joista 16 tuntia meni hevosen ompelemiseen. Jouduin purkamaan Rasusta yli puolet kun aloitin ommella toista puolta kiinni, ja sitten jouduin keskikappaleen asettelun kanssa hiukan ongelmiin, jotta alahuuli osuisi kohdalleen molemmilta puolilta. Harjan olen ommellut kiinni ompelulangalla. Harja on kaksinkertainen, laitoin joka kerralla kaksi lankaa samaan kohtaan. Näin nopeutin harjan kiinnittämistä ja kankaaseen ei tullut reikiä. Vanua ei ollut, joten tyhjensin toisen hevosen (ei hätää, ei kukaan tallista).
(C) Jalla
Jalla tuli tuossa yksi päivä käymään, ja ratsasteltiin Rasua, kun polvet suostuivat yhteistyöhön. Olin yrittänyt ratsastaa Rasua aiemmin, mutta polvet olivat niin surkeina, ettei onnistunut. Me kokeiltiin vähän koulua ja esteitä, tsekkailtiin miten ruuna taipuu muotoon. yritin tehdä Rasun kaavasta kouluratsuystävällisempää, mutta silti yleisratsulle kelpaavaa.
Katsokaa kun on komia
Olen tässä mietiskellyt ompeluintoisena, että alan taas kohta ompelemaan uutta asukasta. Alan myös pikkuhiljaa siirtää nettisivuja blogin puolelle. Näette kyllä muutokset kun niitä tulee.

8. kesäkuuta 2016

Sneak-peek ja asiaa blogista

 Sneak-peek talliin tulevasta uudesta asukkaasta joka valmistui tänään, 8.6
 (ulkona sataa, siksi sisäkuvat ja salamyhkäinen tunnelma)

Sitten siihen toiseen asiaan, eli blogiin...
Varmaan ihmiset ovatkin jo huomanneet uuden bannerin joka on nyt jonkin aikaa käytössä kunnes saan editoitua paremman, sekä otsikoiden yms. värimuutoksia ja mullistuksen fontissa.
Copyt Sokerille
 Tarkoituksena olisi uusia ulkoasua vähän tässä kesän mittaan, en vielä tiedä mihin suuntaan, toivottavasti senkin selvitän tässä lähiaikoina.
Myös minusta kertova sivu on päivitetty, ja sieltä pääsette tutkimaan ajankohtaisempia tietoja minusta, jos on kysyttävää, saa kysyä.  
Mitä mieltä olisitte siitä että siirtäisin tallin nettisivut tänne blogiin?
Tätä olen pohtinut jo pitkään, ja nyt kysyn, mikä on teidän mielipiteenne? Blogi olisi laajempi ja toivottavasti aktiivisempi. Nettisivuihin on kaikki motivaatio ja innostus kadonnut, ja blogin laajennus kuullostaa omaan korvaan kivalta. Muuta asiaa ei taida miulla olla, ensi postauksessa saattekin tietää enemmän tuosta uudesta tulokkaasta, kunhan se on ensin tottunut ympäristöönsä ja sade lakannut että pääsen kuvaamaan ulos.

6. kesäkuuta 2016

Kaksi viikonloppua

Eipä ole taaskaan kovin paljon kehumista postaustahdissa.. Olen kyllä pohtinut useamman kerran, milloin kerkeäisin kirjoittaa ja nyt kun on kesäloman toinen päivä, päätin että voisin istahtaa hetkeksi alas kertomaan teille, mitä keppihevoselämälleni kuuluu.
Olen toukokuun aikana tavannut Jallaa (Instagram: @stickponies) ja Sokeria (Instagram: @khttaysikuu ja sivuille tästä)
Ensimmäisellä kerralla, 6.5, menimme vierailemaan Sokerilla, ja vietimme päivää pienellä retkellä järven rantaan. Valitettavasti kuvat jota otettiin kahlatessa eivät siirtyneet, joten niitä ei nyt ole jaettavaksi.
Hellettä oli, varmaan päälle 26 astetta. Olin ottanut Kristianin mukaan. Hepo on ollut hiukan poissa päivän valosta (7kk krhm...) kun sen kepin kiinnitys oli pettänyt enkä ollut saanut aikaiseksi sen uudelleenkiinnittämistä.
Copyright: Jalla
Ruuna käveli ihan mukavassa temmossa, alkuksi hiukan laiskotellen mutta kun muut alkoivat kiriä edelle, jalat rupesivat aktiivistumaan. Meillä oli myös Sokerin koira mukana, jota sitten rannalla vuorotellen pidettiin. Onneksi paikalla ei ollut muita niin saatiin olla rauhassa. 
 Jallalla ei ollut omaa hevosta mukana, joten hän lainasi Sokerilta Poosaa (alla oleva liinakko). Sokerilla oli ratsunaan Magorian, toivottavasti nimi on oikein. Jalla oli enimmäkseen kuvattavana, ja Sokeri kävi ihan pulahtamassa ihanan viileässä vedessä. Harmi kun kävin vasta seuraavana päivänä ostamassa uintikamppeet.
Vesihirviö
Äiti tuli hakemaan meitä viiden maissa, eikä me ehditty sitten kauhiasti muuta tehdä. Autoa odotellessa me hypittiin muutaman kerran pihalla olevien esteiden yli kunnes lähdettiin.
Seuraavaksi kulku suuntasi Jallalle. Menimme Sokerin kanssa samalla junalla matkaten. Siellä junassa eräs tuntematon henkilö vain mulkoili meitä koko matkan ajan, ja jäi vielä pois samassa paikassa kuin me. Otin mukaan Wilin, ja Sokerilla oli mukanansa Höntti ja Jallan tilauspono Ralf. Kun päästiin sitten Jallalle, yritimme ridata ulkona, mutta oli liian kuuma ettei pitkään jaksettu ratsastella.
 Ralf
Kävimme myös hakemassa Jallan ponin Svetlanan päivän aikana takaisin kotiin. Ratsastelut meni hiukan siihen suuntaan että mentiin kentällä ollutta rataa ja kouluratsastusta sekaisin, pelleiltiin ja lopulta joku taisi päätyä trampoliinille. Wili meni tosi rauhallisesti verrattuna sen normaaliin tahtiin. Askel kehittymisessä! Poika keskittyi niin ahkerasti menoon ettei esteilläkään ehtinyt ryntäillä.
 Copyright: Sokeri
 Jallan äiti ajoi meidät illalla pois tiheämmältä asuinalueelta pelloille ja metsälle juuri hyvään aikaan kun aurinko oli laskemassa sen verran että valo oli kultaiseen taittuvaa ja pehmeää. Etenemistahti oli hidas, koska tietenkin mie halusin niin ahkerasti kuvata kaiken. Kun päästiin sillalle, Wili hiukan hermostui ja alkoi tepastelemaan ympäriinsä, pitää sekin jossain vaiheessa totutella kävelemään siltoja pitkin. Se ei hermoillut yhtä paljon perus asfaltilla peitettyä siltaa, mutta lautojen ääni sai sen sitten jotenkin reagoimaan herkemmin.
 Copyright: Jalla
Höntti ja Ralf
 Se seutu oli todella kaunista ja siellä oli sellaisia kauniita vanhoja taloja joen rannassa. Minä en voinut kuin vain ihailla ympäristöä. Sellaisista paikoista sellaisilla hetkillä tulee mieleen kesä. Kesäillat ovat niitä parhaita kun auringon valo ei ole enää kovaa, eikä ulkona ole paahtavan kuuma, vaan sellainen lämmin. Miinusta on sitten kesäkuussa ilmaantuvat hyttyset.
 Me pysähdyttiin sitten 10 metrin kävelyn jälkeen sillalta tielle ja otettiin siinä seuraavat 10-15min kuvia kun Sokeri ja Jalla ratsasteli ja katteli kännykkää.
 Pyrin olemaan julkaisematta kuvia joissa näkyy ihmisten naamoja, mutta jos haluatte (Jalla, Sokeri) että poistan jonkun kuvan, niin laittakaa vain viestiä tulemaan!
 Me kiivettiin tien viereiselle kalliolle syömään eväitä, katselemaan maisemia, ratsastamaan ja juttelemaan. Ilma liikkuikin sitten siellä ylempänä, joten vältyttiin totaaliselta paahtumiselta. Innostuttiin kuvaamaan myös kaikenlaisia poseerauskuvia.
 Olimme maastoilemassa suunnilleen tunnin, kunnes alkoi tulla nälkä ja jalat väsyivät. Saimme kyydin pois ja haikeana jäin katselemaan peltoja ja miettimmään kuinka kiva olisi viipyä siinä hetkessä vielä yksi ikuisuus. Kotipuolessa menimme sitten tilaamaan pizzaa ja illalla menimme vielä hetkeksi ratsastamaan. Otimme myös Nessiestä ja Jallasta yhteiskuvia kun tamma lopetettiin sitten loppuillasta.
 Seuraavana päivänä junamme lähti about 13 tai 14 maissa. Menimme nopeasti ottamaan viimosia kuvia ja yritettiin ratsastaa (epäonnistuimme kuumuuden takia).
 Alarivi vasemmalta oikealle: Ralf, Läski, Svetlana, Figge. Toinen rivi: Flylle, Wili. Päällimmäisenä Höntti.
 Copyright: Jalla
 Pilli ja Pyllerö, parsat kamelit
 Copyright: Sokeri
Copyright: Jalla
Kun voimat lähti kunnon ratsastuksesta, niin siirryttiin pelleilemään ja yllä olevassa kuvassa olemme Wilin kanssa jahtaamassa karannutta Figgeä.
Lopulta aika loppui ja jouduttiin lähtemään junalle ja siitä kotiin. Enpä ole tuon jälkeen erikoisemmin hevosilla ratsastanut, kun koulussa tuli järkyttävät koeputket ja niin edelleen. Myöskin kesä on estänyt ulos menemisen kun on vain niin järkyttävän kuuma. 
Olen silloin 8.5 saanut harmaan hevosen valmiiksi, ja nyt mie olen vähän kahden vaiheilla että otanko sen talliin vai jätänkö komeroon. En voi sitä myydä, kun siihen meni tekstiililiimaa varusteita tehdessä. (sain liiman pois, mutta kankaaseen jäi jälki) Voisihan sen kohdan peittää valkoisilla merkeillä, mutta en tiedä viitsiikö ruveta peittelyhommiin.
Ompeluhimo on suuri ja olen parhaillaan miettimässä millaista hevosta haluaisin. Chamen kankaaseen on jo laitettu tukikangas, mutta olen kahden vaiheilla, aionko jatkaa edemmäs. Seuraavan postauksen tuloajankohdasta ei ole mitään tietoa, mutta voitte seurata miuta Instagramissa (@kaarentalli) jos haluatte aktiivisempia päivityksiä elämästäni. Kesällä ohjelmaani kuuluu kolme Prideä (Helsinki, Tukholma ja Hanko), reissu kaverin mökille ja yksi perheyleisurheiluleiri, ei muuta oikeastaan.